Aihekartat - Revision history

Akivela: /* Aihekarttojen esitys- ja tallennusmuodot */

2008-10-12T11:10:29Z

‎Aihekarttojen esitys- ja tallennusmuodot

Akivela: /* Subjekti */

2008-10-12T11:07:09Z

‎Subjekti

Akivela: /* Aihe */

2008-10-12T11:06:01Z

‎Aihe

Akivela: /* Aiheen nimet */

2008-10-12T11:04:18Z

‎Aiheen nimet

Akivela: /* Aiheiden väliset yhteydet */

2008-10-12T11:03:28Z

‎Aiheiden väliset yhteydet

Akivela: /* Lähteet */

2008-10-12T10:54:59Z

‎Lähteet

Akivela at 12:35, 11 October 2008

2008-10-11T12:35:47Z

Akivela: /* Lähteet */

2008-10-11T12:33:37Z

‎Lähteet

Akivela: /* Lähteet */

2008-10-11T12:28:32Z

‎Lähteet

Akivela: /* Lähteet */

2008-10-11T12:27:38Z

‎Lähteet

← Older revision		Revision as of 11:10, 12 October 2008
Line 141:		Line 141:


−	'''LTM''' (Linear Topic Maps) on kompakti aihekarttojen kuvauskieli. LTM on kehitetty ~~Ontopiassa1~~, eikä sitä ole toistaiseksi standardoitu. LTM on kuitenkin kohtuullisen suosittu helpon toteutettavuuden ja käytön vuoksi. LTM-dokumentteja on mahdollista tuottaa esimerkiksi yksinkertaisella tekstieditorilla. LTM on BNF-määritelty (Backus-Naur form). LTM-jäsentäjien toteuttaminen on siten helppoa. [Gar06]. Kuvassa 29 on esitetty LTM-aihekartta, jossa on sama eksplisiittinen aihe ja assosiaatio kuin kuvassa 28. Aiheen ja assosiaation lisäksi kuvassa 29 on esitetty aiheeseen ''Hamlet, Prince of Denmark'' kiinnitetty URL-esiintymä, jonka jonka tyyppi on ''script''.	+	'''LTM''' (Linear Topic Maps) on kompakti aihekarttojen kuvauskieli. LTM on kehitetty Ontopiassa, eikä sitä ole toistaiseksi standardoitu. LTM on kuitenkin kohtuullisen suosittu helpon toteutettavuuden ja käytön vuoksi. LTM-dokumentteja on mahdollista tuottaa esimerkiksi yksinkertaisella tekstieditorilla. LTM on BNF-määritelty (Backus-Naur form). LTM-jäsentäjien toteuttaminen on siten helppoa. [Gar06]. Kuvassa 29 on esitetty LTM-aihekartta, jossa on sama eksplisiittinen aihe ja assosiaatio kuin kuvassa 28. Aiheen ja assosiaation lisäksi kuvassa 29 on esitetty aiheeseen ''Hamlet, Prince of Denmark'' kiinnitetty URL-esiintymä, jonka jonka tyyppi on ''script''.

	<pre>		<pre>

@@ Line 27: / Line 27: @@
 Julkaistu subjektiviite (published subject indentifier) on kone-esitettävä URI-osoite julkaistuun subjekti-indikaattoriin (published subject indicator). Julkaistu subjekti-indikaattori määrittelee osoitteettoman subjektin ihmisen ymmärrettävässä muodossa. Julkaistu subjektiviite on kuitenkin julkaisijan näkemys subjektista ja koska määritelmien julkaisua ei ole rajoitettu on todennäköistä, että samoja subjekteja määritellään usean julkaisijan toimesta hieman eri tavalla. Julkaistujen subjekti-indikaattorien käyttäjät päättävät, mitkä määritelmät säilyvät käytössä ja mitkä häviävät käytön puutteessa [Pep03]. Näkemys muistuttaa lamarckilaista evoluutiota [Lam]. Hankittujen yksilöominaisuuksien sijaan luonnollisen valinnan kohteena ovat subjektiviitteet. Vielä lähempänä näkemys on kulttuurievoluutiota, jossa evolutionäärisen valinnan kohteena ovat kulttuurigeenit eli meemit [Bla99]. Subjektiviitteiden voidaan ajatella olevan konemaailman meemejä.
-Ajatellaan esimerkiksi WWW-dokumenttia lohikaarmeet.html (Kuva 24). Siihen on mahdollista viitata yksikäsitteisellä URI-osoitteella. Tämä URI-osoite on WWW-dokumentin subjektiosoite. Sen sijaan lapsena saduissa kohtaamaamme lohikäärme-subjektiin ei ole olemassa URI-osoitetta, sillä kyseessä on inhimillisen maailman käsite. Voimme kuitenkin sopia, että lohikäärme-subjektiin osoitetaan subjektiviitteellä, joka on myös URI-osoite. Kun kerromme tästä subjektiviitteestä ystävällemme niin julkaisemme subjektiviitteen. Tämän jälkeen ystävämme voi sitoutua käyttämään meidän subjektiviitettämme tai meidän epäonneksemme hän voi keksiä lohikäärmeelle oman subjektiviitteen ja meidän on itse sitouduttava käyttämään hänen subjektiviitettään säilyttääksemme yhteisymmärryksen. Jo aikaisemmin mainitsin, että kysymys on loppujen lopuksi sopimuksesta ja sopimuksen noudattamisesta.
+Ajatellaan esimerkiksi WWW-dokumenttia ''lohikaarmeet.html'' (Kuva 24). Siihen on mahdollista viitata yksikäsitteisellä URI-osoitteella. Tämä URI-osoite on WWW-dokumentin subjektiosoite. Sen sijaan lapsena saduissa kohtaamaamme ''lohikäärme''-subjektiin ei ole olemassa URI-osoitetta, sillä kyseessä on inhimillisen maailman käsite. Voimme kuitenkin sopia, että ''lohikäärme''-subjektiin osoitetaan subjektiviitteellä, joka on myös URI-osoite. Kun kerromme tästä subjektiviitteestä ystävällemme niin julkaisemme subjektiviitteen. Tämän jälkeen ystävämme voi sitoutua käyttämään meidän subjektiviitettämme tai meidän epäonneksemme hän voi keksiä ''lohikäärmeelle'' oman subjektiviitteen ja meidän on itse sitouduttava käyttämään hänen subjektiviitettään säilyttääksemme yhteisymmärryksen. Jo aikaisemmin mainitsin, että kysymys on loppujen lopuksi sopimuksesta ja sopimuksen noudattamisesta.
 Julkaistut subjektiviitteet ja -indikaattorit määrittelevät konesanastoa inhimillisen maailman ilmiöille. Konesanastot ovat erittäin merkittävässä roolissa esimerkiksi ontologioissa, eikä ole liioiteltua väittää subjektiviitteiden ja -indikaattorien laajamittaisen julkaisun ja käytön olevan välttämätön edellytys ontologioiden julkaisulle ja käytölle. Subjektikeskeinen laskenta (subject centric computing) on paradigma, jossa subjektin merkitys on korostettu kun tietoa osoitetaan, haetaan ja käsitellään [Pep07]. Paradigmaa perustellaan ihmiskeskeisyydellä. Ihminen on loppujen lopuksi kiinnostunut subjekteista eikä tietokoneista, tiedostoista tai hakemistoista etsiessään ja käyttäessään tietoa.

@@ Line 39: / Line 39: @@
 Aihekarttojen tietomalli on subjektikeskeinen. Subjektia edustaa aihekartassa aihe (topic). Tapahtumaa, jossa subjektista tuotetaan aihe kutsutaan konkretisoinniksi (reification). Konkretisoinnissa subjektin osoite tai subjekti-indikaattorit kiinnitetään luotuun aiheeseen. Kun aiheen edustama subjekti on osoitteellinen sanotaan, että aihe   määrittelee (constitutes) subjektin. Osoitteellista subjektia edustavalla aiheella on aina täsmälleen yksi subjektiosoite. Kun aiheen edustama subjekti määritellään subjekti-indikaattorien avulla sanotaan, että aihe viittaa (indicates) subjektiin. Osoitteetonta subjektia edustavalla aiheella on yksi tai useampi subjekti-indikaattori. Subjektiosoite ja -indikaattori ovat subjektitunnisteita. Subjektitunnisteet esitetään vakiintuneen käytännön mukaan URI-osoitteina [PH03].
-Ajatellaan esimerkiksi, että haluan luoda aiheen Helsingin yliopisto-subjektille. Kyseessä ei ole konemaailman subjekti ja minun on käytettävä subjekti-indikaattoria subjektin osoittamiseen. Helsingin yliopiston URL-osoite soveltuu tähän hyvin. Konkretisoin Helsingin yliopisto-subjektille aiheen käyttäen subjekti-indikaattoria http://www.helsinki.fi/yliopisto/. Aiheella voi olla useampia subjekti-indikaattoreja ja voin vahvistaa konkretisointia subjekti-indikaattoreilla
+Ajatellaan esimerkiksi, että haluan luoda aiheen ''Helsingin yliopisto''-subjektille. Kyseessä ei ole konemaailman subjekti ja minun on käytettävä subjekti-indikaattoria subjektin osoittamiseen. Helsingin yliopiston URL-osoite soveltuu tähän hyvin. Konkretisoin ''Helsingin yliopisto''-subjektille aiheen käyttäen subjekti-indikaattoria http://www.helsinki.fi/yliopisto/. Aiheella voi olla useampia subjekti-indikaattoreja ja voin vahvistaa konkretisointia subjekti-indikaattoreilla
 * http://www.helsinki.fi/university/index.html

← Older revision		Revision as of 11:04, 12 October 2008
Line 58:		Line 58:
	Nimistön ekstensio on niiden olioiden joukko, joihin nimistöllä voidaan viitatata. Aiheen nimistön ektension tulisi olla sama kuin subjektin aiottu ekstensio ts. aiheen tulisi nimistönsä puolesta edustaa mahdollisimman tarkasti subjektiaan. Nimistön muodostamisen kriteerinä tulisi painottaa nimien syntaktisia eroja semanttisten erojen sijaan. Aiheiden nimeämismalli mahdollistaa semanttisia vivahteita sisältävien nimien käytön, jolloin nimistön ekstensio saattaa todellisuudessa olla huomattavasti laajempi kuin aiheen aiottu, subjektilla määritelty ekstensio. Nimeämismallia on mahdollista käyttää vahingossa tai tarkoituksellisesti väärin, määrittelemällä aiheen nimistöön aito semanttinen verkko, joka tulisi kuvata aiheiden ja assosiaatioiden avulla. Aiheen nimistön rakentaminen edellyttää huolellisuutta.		Nimistön ekstensio on niiden olioiden joukko, joihin nimistöllä voidaan viitatata. Aiheen nimistön ektension tulisi olla sama kuin subjektin aiottu ekstensio ts. aiheen tulisi nimistönsä puolesta edustaa mahdollisimman tarkasti subjektiaan. Nimistön muodostamisen kriteerinä tulisi painottaa nimien syntaktisia eroja semanttisten erojen sijaan. Aiheiden nimeämismalli mahdollistaa semanttisia vivahteita sisältävien nimien käytön, jolloin nimistön ekstensio saattaa todellisuudessa olla huomattavasti laajempi kuin aiheen aiottu, subjektilla määritelty ekstensio. Nimeämismallia on mahdollista käyttää vahingossa tai tarkoituksellisesti väärin, määrittelemällä aiheen nimistöön aito semanttinen verkko, joka tulisi kuvata aiheiden ja assosiaatioiden avulla. Aiheen nimistön rakentaminen edellyttää huolellisuutta.

−	Kuvassa 25 on esimerkki aiheesta Syödä, joka sisältää hyvin laajan nimistön. Aiheella on kolme perusnimeä: ''ätä'', ''eat'' ja ''syödä''. Perusnimillä on edelleen useita nimimuunnelmia. Nimimuunnelmat ovat perusnimen semanttisia vivahteita. Onkin mahdollista, että nimistön ekstensio on laajempi kuin aiheen tavoiteltu subjekti. Kuvan 25 nimistöä voidaan siten pitää äärimmäisenä esimerkkinä aihekarttojen mahdollistamasta aiheiden nimeämisestä. Selkeyden vuoksi kuvasta on jätetty pois kaarien nimet eli nimien näkyvyysalueet.	+	Kuvassa 25 on esimerkki aiheesta ''Syödä'', joka sisältää hyvin laajan nimistön. Aiheella on kolme perusnimeä: ''ätä'', ''eat'' ja ''syödä''. Perusnimillä on edelleen useita nimimuunnelmia. Nimimuunnelmat ovat perusnimen semanttisia vivahteita. Onkin mahdollista, että nimistön ekstensio on laajempi kuin aiheen tavoiteltu subjekti. Kuvan 25 nimistöä voidaan siten pitää äärimmäisenä esimerkkinä aihekarttojen mahdollistamasta aiheiden nimeämisestä. Selkeyden vuoksi kuvasta on jätetty pois kaarien nimet eli nimien näkyvyysalueet.

← Older revision		Revision as of 11:03, 12 October 2008
Line 75:		Line 75:
	Aiheiden välinen yhteys eli assosiaatio on yhden tai useamman aiheen välinen relaatio. Assosiaatiolla on tyyppi (association type), joka ilmaisee tarkemmin yhteyden laadun. Kun aihe on mukana assosiaatiossa, sanotaan että aihe on assosiaation esiintyjä (association player). Assosiaation esiintyjällä on rooli (association role), joka määrittelee tarkemmin esiintyjän paikan assosiaatiossa. Assosiaation tyyppi ja roolit ovat myös aiheita. Jos kaikilla esiintyjillä on eri rooli, vastaa assosiaatio symmetristä suunnattua graafia (symmetric directed graph). Assosiaation esiintyjän ja roolin muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan assosiaation jäseneksi (association member).		Aiheiden välinen yhteys eli assosiaatio on yhden tai useamman aiheen välinen relaatio. Assosiaatiolla on tyyppi (association type), joka ilmaisee tarkemmin yhteyden laadun. Kun aihe on mukana assosiaatiossa, sanotaan että aihe on assosiaation esiintyjä (association player). Assosiaation esiintyjällä on rooli (association role), joka määrittelee tarkemmin esiintyjän paikan assosiaatiossa. Assosiaation tyyppi ja roolit ovat myös aiheita. Jos kaikilla esiintyjillä on eri rooli, vastaa assosiaatio symmetristä suunnattua graafia (symmetric directed graph). Assosiaation esiintyjän ja roolin muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan assosiaation jäseneksi (association member).

−	Kuvassa 26 on esitetty graafina yksinkartainen assosiaation, jossa on kaksi esiintyjää A ja B sekä näiden roolit ja assosiaation tyyppi. Esimerkkinä kuvan kaltaisesta assosiaatiosta voimme ajatella vaikkapa aikaisemmin konkretisoimaamme Helsingin yliopisto-aihetta. Konkretisoidaan lisäksi pro gradun mukainen aihe pro gradu sopivalla subjekti-indikaattorilla. Nyt voimme luoda assosiaation, joka yhdistää pro gradun ja Helsingin yliopiston. Voimme antaa assosiaatiolle tyypin korkeakouluun tehty opinnäyte. Voimme antaa pro gradulle roolin opinnäyte ja Helsingin yliopistolle roolin korkeakoulu.	+	Kuvassa 26 on esitetty graafina yksinkartainen assosiaation, jossa on kaksi esiintyjää A ja B sekä näiden roolit ja assosiaation tyyppi. Esimerkkinä kuvan kaltaisesta assosiaatiosta voimme ajatella vaikkapa aikaisemmin konkretisoimaamme ''Helsingin yliopisto''-aihetta. Konkretisoidaan lisäksi pro gradun mukainen aihe ''pro gradu'' sopivalla subjekti-indikaattorilla. Nyt voimme luoda assosiaation, joka yhdistää ''pro gradun'' ja ''Helsingin yliopiston''. Voimme antaa assosiaatiolle tyypin ''korkeakouluun tehty opinnäyte''. Voimme antaa ''pro gradulle'' roolin ''opinnäyte'' ja ''Helsingin yliopistolle'' roolin ''korkeakoulu''.

@@ Line 186: / Line 186: @@
 <table border="0">
 <tr>
 <td valign="top">Con</td>

← Older revision		Revision as of 12:35, 11 October 2008
Line 1:		Line 1:
−	Tämä wikisivu sisältää suomenkielisen esittelyn aihekartoista (Topic Maps). Esittely on osa Aki Kivelän Helsingin yliopistoon ~~valmistelemasta~~ pro gradu -tutkielmaa:	+	Tämä wikisivu sisältää suomenkielisen esittelyn aihekartoista (Topic Maps). Esittely on osa Aki Kivelän Helsingin yliopistoon valmistelemaa pro gradu -tutkielmaa:

	Kivelä A.: [http://www.wandora.org/wandora/download/other/gradu_kivela.pdf OBO-ontologioiden kuvaaminen Topic Map-muotoon]. MSc Theses, 2008.		Kivelä A.: [http://www.wandora.org/wandora/download/other/gradu_kivela.pdf OBO-ontologioiden kuvaaminen Topic Map-muotoon]. MSc Theses, 2008.

@@ Line 201: / Line 201: @@
 </td>
 </tr>
 </table>

@@ Line 188: / Line 188: @@
 <tr>
 <td valign="top">Con</td>
 <td>Concept map.
 http://en.wikipedia.org/wiki/Concept_map. [28.3.2008].
@@ Line 195: / Line 196: @@
 <tr>
 <td valign="top">Gar06</td>
 <td>Garshol, L.M., The Linear Topic Map Notation. Definition and introduction, version 1.3. Ontopia A/S. 2006.
 http://www.ontopia.net/download/ltm.html. [13.3.2008].